Uusi keksintö tekee muovipusseja kalajätteestä

• Yhden turskan jätteestä riittää 1 400 muovipussia.
  
  Lucy Hughes, 24-vuotias brittiläinen insinööri, palkittiin keksinnöstä, joka muuttaa kalajätteen hajoavaksi biomuoviksi.
  
  Tuote on nimeltään Marinatex, ja se valmistetaan prosessissa, jossa punalevä sitoo kalan nahasta ja suomuista uutettuja proteiineja, mikä luo vahvan päällekkäisen sidoksen läpinäkyvään ja joustavaan levymateriaaliin. Lucy Hughesin keksinnöstä voi tulla kestävä muovikorvike esimerkiksi elintarvikepakkauksissa, ja se on turvallisempi kuin öljypohjaiset vastineet.
  
  Tämä on myös materiaali, joka vaatii vähän energiaa ja alle 100 asteen lämpötiloja. Se hajoaa neljän tai kuuden viikon kuluttua. Se soveltuu kompostointiin eikä päästä myrkkyjä, mikä eliminoi jätteiden hävittämisen tarpeen.
  
  Kanadalaisen tutkimuslaitoksen Hakain mukaan 46 miljoonaa tonnia heitetään pois vuosittain, mikä vastaa 27 prosenttia jokaisesta ruokalautaselle saapuvasta kalasta. Lucy Hughesin tutkimus perustuu kalastusalan ei-toivottujen päästöjen ongelmaan. Se, että hänen palkittu keksintönsä käyttää jätemateriaalia alkuperäisen materiaalin sijaan, mahdollistaa lopputuotteen nykypäivän kertakäyttötuotteita halvemmalla.
  
  "Marinatexin joustavuus tarkoittaa, että yksi Atlantin turska voi tuottaa tarpeeksi orgaanista jätettä 1 400 muovipussin tekemiseen", Lucy Hughes sanoo.
  
  Fakta: Muovi – ympäristöuhka
  40 prosenttia kaikesta maailmanlaajuisesti tuotetusta pakkausmuovista käytetään vain kerran ja sitten heitetään pois.
  Vuonna 2016 planeetan yli seitsemän miljardin ihmisen väkiluku tuotti yli 320 miljoonaa tonnia muovia, mikä vastaa 800 000 Eiffel-tornin painoa. 1950-luvulla maailman väestö, silloin 2,5 miljardia ihmistä, tuotti 1,5 tonnia muovia.
  Suurin osa maailman biomuoveista ja kompostoivista muoveista ei sovellu nykypäivän jätehuoltojärjestelmiin.
  Vuosittain kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä vuotaa ympäristöön ja maailman valtameriin, mikä aiheuttaa suuria vahinkoja merilajeille mikromuovin ja haamuverkkojen muodossa.
  Vuoteen 2050 mennessä yhdeksän kymmenestä merilinnusta uskotaan syöneen muovia.
  
  Lähteet: University of Santa Barbara, London Parliament, WWF. Klas Lundström/TT